Jaakko Uoti: Miten kulttuurialan kansainvälistymistä tutkitaan?
17 lokakuun 2016

Kuva: Suomen Benelux-instituutti

Kulttuurin kansainvälistymistyöllä on monta nimeä. Eri konteksteissa puhutaan vaihdosta, viennistä, verkostoitumisesta ja kansainvälistymisestä. Tässä blogikirjoituksessa luodaan katsaus joihinkin suhteellisen tuoreisiin kulttuurin kansainvälistymistyötä käsitteleviin alakohtaisiin tutkimuksiin ja projekteihin. Samalla hahmottuu monta kulmaa kansainvälistymistyöhön. Jokaisella alalla on oma tyylinsä, mutta voisiko tutkimuksista ammentaa eri aineksia myös taiteidenvälisesti?

 

Uusia avauksia nykytaiteen ja musiikin kentillä

Frame Contemporary Art Finland julkaisi alkuvuodesta 2016 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen kanssa tehdyn selvityksen Viennistä vuoropuheluun, vaikutteista verkostoihin. Tutkimus toteutettiin alan toimijoille lähetettynä kyselynä, jota täydennettiin kirjallisuuskatsauksella ja haastatteluilla. Julkaisussa korostuu, että kansainvälistyminen itsessään, viennistä puhumattakaan, on nykytaiteessa aikansa elänyt konsepti: kenttä on lähtökohtaisesti kansainvälinen. Työtilaisuudet ulkomailla ovat kuitenkin  juuri tästä syystä tärkeitä taiteilijoille, joten ulkomaille lähtemiseen tarvitaan tukea.

Nykytaiteessa kansainvälinen toiminta ja toimijoiden kontaktit ovat verkostomaisia. Alan ”ekosysteemi” ylittää kansalliset rajat, joten valtiollisesti ohjatut vientiohjelmat sopivat joskus huonosti alan vertaisverkkomaiseen yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa sekä rahoituksen rakennetta ja reaktionopeutta että toimijoiden diskursseja. Kansainvälinen toiminta on taiteilijoille merkittävää, mutta suuria tuloja ei ulkomailta odoteta. Useat taiteilijat, vaikka he pitävätkin kansainvälisyyttä tärkeänä, näkevät kansainvälistymistyön enemmän riskinä kuin mahdollisuutena tuloihin. Tästäkin syystä mahdollistajien strategioissa olisi parantamista.

Miten sitten mitata kansainvälistymistä? Näyttelyiden vaihto sai laajalti kannatusta vastaajien keskuudessa. Suomen nykytaiteen kansainvälistä näkyvyyttä kuvaavan oman vaikuttavuusindikaattorin kehittämistä piti tärkeänä 60% organisaatioista ja 45% yksilövastaajista. Määrälliset indikaattorit eivät kuitenkaan olleet minkään toimijan suosiossa, vaan laadullista tutkimusta peräänkuulutettiin. Moni  esitti kritiikkiä indikaattoreja kohtaan. Lisäksi käsitteiden (näkyvyys, kansainvälistyminen) latautuneisuus myös vieraannutti vastaajia.

Oli miten oli, seurantaa on vaikeaa tehdä, jos tilastoinnissa on puutteita. Vuonna 2012 muodostettu Frame toimii kuvataiteen alan tiedotuskeskuksena, mihin kuuluu alaa koskevaa tutkimusta. Tämä työ on nyt todella käynnistymässä. Frame on muodostanut ohjausryhmän joka alkaa luoda mallia kuvataiteen tilastointiin. Nykytaiteesta onkin  muihin aloihin verrattuna vähiten tilastotietoa. Frame on omien selvitystensä ohella aloittanut tiedotuskeskustoimintaansa keräämällä yhteen olemassa olevaa tutkimusta. Nykytaiteen kentällä on kuitenkin ”mustia aukkoja” esimerkiksi galleriatoimintaan liittyen. Näitä Frame tulee tilkitsemään tulevaisuudessa.

 

Aiemmin säännöllistä vientitilastointia ja alan talouden tutkimuksia tehnyt Music Finland toteutti tänä vuonna ensi kertaa laajemmin kyselyselvityksellä musiikkialan barometrin. Myös suomalaisten pop-kappaleiden teosvientiä tutkittiin erillisessä selvityksessä.

Music Finland kartoitti keväällä 2016 musiikkialan edustajien omia käsityksiä alan nykytilasta ja tulevaisuudesta.  Music Finlandin tutkimuksissa on aiemmin korostettu rahaliikenteeseen pohjaavaa tilastotietoa, kun taas barometrillä kartoitettiin ammattilaisten näkemyksiä alasta. Tutkimuksen teemat liittyivät kansainvälistymisen lisäksi musiikialan rakennemuutokseen, sen talouteen sekä muuttuvaan mediaympäristöön ja teknologioihin sekä niiden vaikutuksiin alalla.

Musiikkialan yritykset uskoivat viennin kasvuun muita vastaajia vahvemmin ja näkivät teosviennissä, suomalaisten tuottajien ja säveltäjien työskentely ulkomaisille artisteille ja levy-yhtiöille, eniten vientipotentiaalia. Musiikkiviennin kasvua vauhdittaisi myös vahvempi panostus manageritoimintaan sekä markkinointiosaamiseen. Ylipäätään suurimmat kentän haasteet kytkeytyvät taloustilanteeseen sekä kulutusmuutoksiin. Myös alan rakennemuutos näkyi vastauksissa: levymyynnin lasku ja suoratoistopalveluiden kehittymässä olevat korvauskäytännöt herättävät huolen artistien toimeentulosta. Ehkä tästä syystä elävä musiikki korostui kasvupotentiaalin osa-alueena synkronoinnin ja sovellusratkaisujen lisäksi. Lisäksi artistit ja erityisesti marginaaligenrejen edustajat olivat huolissaan julkisen rahoituksen muutoksista.

 

Esittävien taiteiden ja kaunokirjallisuuden tutkimukset tilastoivat myös kansainvälistä työtä

Teatterin tiedotuskeskus TINFO toteuttaa vuosittain Teatteritilastoja, joihin kuuluvat myös suomalaisten teattereiden vierailut ulkomailla ja ulkomaisten teattereiden vierailut Suomessa. Viimeisin teatteritilastot valottaa myös kansainvälistymisen haasteita. Teatteriesitysten kansainvälinen liikkuvuus on sidoksissa kahteen teatterin luonteeseen liittyvään piirteeseen: tilaan ja kieleen. Kieleen sidoksissa olevat puheteatteriesitykset eivät ole samalla tavoin helposti kansainvälisesti liikkuvia kuin tanssi- tai sirkusesitykset. Erityisesti suomalainen nykysirkus on kevytrakenteisena ja kielestä riippumattomana muotona ollut jo usean vuoden kansainvälisesti liikkuvin esitystaiteen muoto.

Useat puheteatteriryhmät ovat silti kansainvälisesti hyvin verkostoituneita ja teoksilla on kysyntää. Suomesta puuttuvat kuitenkin selkeästi esittävän taiteen kansainvälistä liikkuvuutta edistävät tuet. Kevyempi ja nopeampi matkatukijärjestelmä auttaisi reagoimaan esimerkiksi festivaalikutsuihin. Kieleen perustuva taiteenlaji vaatii resursseja myös laadukkaisiin käännöksiin.

Teatterin tiedotuskeskus TINFOn vuonna 2014 päivitetyn ohjelman Teatteri liikkuu ja liikuttaa tavoitteena on varmistaa alan kansainvälisen liikkuvuuden resurssit. Teatteriala kansainvälistyy entisestään residenssi- ja festivaalitoiminnan alueilla. Lisäksi kansainvälistyminen on yhä enemmän myös osa luomisprosessia: festivaalit toimivat kohtauspaikkoina, joissa tuotetaan uusia ja kehitetään olemassa olevia teoksia. Yhä useammat tekijät tuottavat kansainvälisesti kiertäviä, mutta toisaalta myös vahvasti paikkaan ja aikaan sidonnaisia olevia teoksia, jotka kehittyvät maailmalla.

 

Kirjallisuuden osalta kansainvälistymisen mittarina käytetään yleensä julkaisuoikeuksien myyntiä. FILI tilastoi julkaisuoikeuksien myyntiä, mutta on ottanut mukaan myös viennin  arvon. Kirjallisuusviennin arvo 2011-2015 tutkii ja kehittää malleja suomalaisen kaunokirjallisuuden viennin arvon mittaamiseen. Viimeisin selvityksen osio julkaistiin syksyllä 2015. Koko tutkimuskauden tuloksia vertaileva loppuraportti julkaistaan syksyn aikana.

Ensimmäisessä, vuosia 2011-2012 tutkivassa, selvityksessä käsiteltiin lukujen lisäksi kirjallisuusvientiin liittyvän liiketoiminnan murrosta ja haastateltiin kirjallisuusalan vaikuttajia, kirjailijoita, merkittävimpiä kustantajia sekä agentuureja Suomessa ja Ruotsissa. Tehtäväksi asetettiin kirjallisuusviennin markkina-arvon kehittymisen mittaristo. Lisäksi haastattelujen avulla selvitettiin  näkemyksiä alan murroksesta.

Koko tutkimusprojektin yhteenvetoa odotellessa voi palata vuoden 2014 raportissa esitettyihin odotuksiin. Kirjallisuusvienti on usean vuoden elänyt murrosvaihetta; taustalla ovat mm. kustantamojen kainsainvälisen myynnin kehitys, Frankfurtin kirjamessujen teemamaavuosi, agenttitoiminnan vahvistuminen sekä toisaalta kasvavat paineet uusien yleisöjen etsimiseen hidastuneiden kotimarkkinoiden takia. Yhtenä ongelmana nähdään suomalaisten agentuurien kytkökset kustantamoihin ja toisaalta kustantamojen tehottomuus kirjailijan näkökulmasta: yleistyvää on, että teoksen kotimaan oikeudet myydään Suomeen, mutta ulkomainen agentti vastaa viennistä. Haaste ei ole sinänsä teosten taso, vaan kysymys on ennemmin agentuurien, kustantamojen ja vientitoimijoiden harmonisoinnissa ja resurssien vahvistamisessa.

 

Lopuksi: Parhaiden käytäntöjen jakamista?

Eri alojen kansainvälistymistyötä tekevien tahojen tutkimuksia vertaillessa huomaa eroja niin käytäntöjen kuin määrittelyjen välillä. Suurimmat kulttuurialan huolet ovat kuitenkin usein yhteisiä: pienenevät julkiset resurssit, sekä useilla erityisesti musiikissa ja kirjallisuudessa uudet teknologiat sekä kaupan alan muutokset, jotka mullistavat kulttuurin kulutusta.

Erilaiset kansainvälistymisen määrittelyt kuitenkin liittyvät taiteenalojen luonteeseen ja teosmuotoon. Esimerkiksi nykytaiteessa teosmyynti on pieni eikä se näkyvin osa kansainvälistymistä. Lisäksi asenne viennin käsitteeseen on negatiivinen verrattuna helpommin rajattaviin ja myytäviin kulttuurituotteisiin. Toisaalta voisi miettiä, mitä tallenteiden tai julkaisuoikeuksien myynti kertoo kansainvälistymisestä tai siitä kuinka taiteilijat tavoittavat uusia yleisöjä. Tasapaino arvon ja myytyjen oikeuksien, esitysten ja näyttelyiden, sekä oman alan toimijoiden näkemysten mittaamisessa antaa ehkä parhaan kokonaiskuvan – yhden suuren muuttujan tutkimus ei yksin auta. Vaikka joka ala on uniikki, on kuitenkin hyödyllistä tai vähintään mielenkiintoista arvioida myös arvioinnin tapoja: miten mitataan, ja voisiko mittareita hyödyntää myös alojen välisesti. Varsinkin nykyajan kulttuurikentän tilanteessa, jossa monet taiteenalat limittyvät ja monitaiteiset hankkeet ovat yleisiä, on yhä mielekkäämpää avartaa näkymiä myös tutkimuksen osalta.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter

Jaakko Uoti

Jaakko Uoti työskentelee Suomen Benelux-instituutissa syksyn 2016 aikana viestintäharjoittelijana. Ennen instituutin pestiään Jaakko, FM, M.Soc.Sci., on työskennellyt nykytaiteen organisaatioissa, viestintäalalla sekä kirjoittajana.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on Twitter


Warning: count(): Parameter must be an array or an object that implements Countable in /var/www/fs2/23/finncult/public_html/wp-includes/class-wp-comment-query.php on line 405

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Warning: Use of undefined constant myOffset - assumed 'myOffset' (this will throw an Error in a future version of PHP) in /var/www/fs2/23/finncult/public_html/wp-content/themes/wpbootstrap/single-blog.php on line 80