Länteen laskeva aurinko sytyttää taidemaalari Mikko Paakkolan (s. 1961). Hänen En plein ciel -näyttelyssään nähdään maalauksia joita hallitsee kuvapinnan halkaiseva horisontti ja sen taakse liekehtivänä laskeva aurinko.

Auringonlasku on yksi käytetyimmistä vertauskuvista, ja Paakkolan mielestä juuri siksi tyhjentymättömän kiinnostava. Auringonlaskuun kiteytyy ajatus pois lähtemisestä, paremman elämän etsimisestä ja unelmien toteuttamisesta.

Paakkolan kaltaiselle maalarille auringonlasku on kiitollinen kuva-aihe, sillä se ratkaisee kertaheitolla sekä sisällön että muodon ongelmat ja antaa hänen keskittyä varsinaiseen työhönsä, maalauksen tekemiseen.

Paakkola maalaa ekspressionistin voimalla ja minimalistin ankaruudella. Hän tiivistää maiseman äärimmilleen, taivaaseen, maahan ja kuvitteelliseen horisonttiviivaan niiden välissä.

Paakkola käyttää vahvoja väripigmenttejä ja paksuja liima-aineita. Hänen maalauksensa ovat samanaikaisesti raskaita kuin perunapelto ja keveitä kuin pilvet sen yllä.

Hän muistuttaa, että maalaus, esitti se mitä tahansa, on aina myös fyysinen kappale tilassa.

Turun piirustuskoulusta valmistunut Paakkola asui Brysselissä 1996–2006 ja sitä ennen Ranskassa 1988–1990.

2000-luvulla Paakkolan töitä on nähty monissa eurooppalaisissa gallerioissa, Belgian lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja Saksassa.

Teksti: Galleria Korjaamo

Mikko Paakkola: En plein ciel. Office d'Art Contemporain 17.2.-14.4.2012

Rue de Laeken 105, 1000 Bryssel.
Avoinna to-la kello 14-18 sekä ajanvarauksella.